Sunnuntai

Jaapa jaa.. se olis viikko täynnä. Kyllä on ollu mukava viikko. =)
Aamulenkkiä suunnattiin metsäisemmille reiteille, tuosta naapurin pusikosta matkaan tarttui kovan tutkimisen jälkeen PALLO!
Se suussa matka jatkui metikköön. Hiukan taisi olla hankalaa haistella ja tutkia ympäristöä kun siitä pallosta ei olisi millään tahtonut irti päästää.
Rinnettä pitkin alas piti päästä ja hetken pätkää mietin jotta mitähän tästä tulee... yön tullu vettä ja kaikki märkää ja liukasta.. puunjuuria, kiviä, sammalta...
Ei tuossa vielä tarpeeks päänvaivaa.. Jaskalta lipes suusta se pallo! Sehän lähti pyörimään rinnettä alas.. ja koira pyöri ku väkkärä ettei se vaan karkaa!
Onneks oli nopsa koiruus ja sai pallon kiinni ennen ku olis alamäki alkanu ja kovaa =)
Mutta ilmeisestikkään ei ollu tarpeeks kiinnostava pallo, se jäi sen kiinni saamisen jälkeen siihen. Matkaa jatkettiin polkua pitkin ja kaikkea piti tutkia.
Ihania keppejä löytyi järsittäväksi. Metsiköstä tultiinki pikkutien varrelle, sitä pitkin tallailtiin ja ihmeteltiin paikkoja.
Takasinpäin kun tultiin niin rinnettä alas könysi joku mummeli fillaria taluttaen?? Offroad-fillari?? Kaikkeen sitä täällä törmää sunnuntai aamuisin  XD
Se kiinnosti muutaman päänkäännön verran.

Päivälenkkiä suunnattiin ensin rantaan ja sieltä rantsua pitkin tollasessa koivikossa etiäpäin. Kovasti taitaa koiruus metsämaastoista tykätä.
Rannassa laituri ei ollut enää läheskään yhtä epäilyttävä, mutta veneen ja tolpan välissä ollut kitisevä/nariseva törmäyssuoja oliki sit jo hiukan pelottava..
Ei kuitenkaan rähjäämisen arvoinen. Rannassa oli pari isompaa tukin jämää, vähintää toinen niistä olisi ilmeisesti pitänyt saada mukaan...metsän kepit liian pieniä??
Vesi vaikutti kivalta,ehkä kuitenki vähä kylmältä.. silti olisi uiminen maittanut. Ei kuitenkaan uimaan asti päässy, vähä kahlaamaan vaan :)
Koivikkoa pitkin kotiapäin, sielläki oli vaikka mitä myllättävää ja pari kaatunutta koivunjämää jotka olis pitäny saada mukaan ottaa.
Kotinurkilta kurvattiin kuitenkis vielä siihen samaiseen metsikköön missä jo aamulla käytiin, voi elämä että niitä keppejä ja vallotettavia puita riitti =)

Päivä sujui rauhallisesti, Jaskakaan ei jaksanut sen kummemin mitään hullutella ja leikkiä. Seinän takana olevat koirat aiheutti hivenen hämmennystä haukunnallaan, mutta
tähän keskusteluun ei Jaska osallistunut. Korvat höröllään niitä kuunteli ja ihmetteli missä ne on. Ääni kuuluu mut mitään ei näy. :-/

Iltalenkkiä käytiin pyörähtämässä jo tutuiksi tulleissa paikoissa ja odoteltiin tyttöjä saapuvaksi tänne. Ja tulihan ne =)
Jaska ovella vastassa ja nätisti haisteli ja ihmetteli. Hetken aikaa siinä meni ihmetellessä puolin ja toisin, mutta pian tuo "unohtui". Venla heitteli Jaskalle lelua ja kiitettävän hyvin koiruus totteli irrottamis-komentoa Venlaltakin, samoin istu ja maahan meni aikas nappiin :)
Tämän kovasti lasten suosiossa olevan pelilaudan Venla anto Jaskalle nameista tyhjennettäväksi, ei siinä taas kauaa kuono tuhissu kun se oli nameista putsattu.
Pelin kun tyhjeni niin siihen loppui mielenkiintokin ja lauta jäi lattialle. Ei tarvittu mitään erillisia riutaaleja laudan pois ottoon.
Hiukan Venlaa harmitti kun Jaska ei niin vaan annakkaan pyydettäessä tassua ja sitten kun antaa niin melkeempä potkasee =D

Illan riennot kun saatiin päätökseen ja kömmittiin itsekukin koisimaan niin Jaska parkkeerasi itsensä taas tuonne alas meidän kanssa. Samoin Venla. Veera jäi tyttöjen huoneeseen yläkertaan nukkumaan.

Ruokailu kuvioista sen verran että sapuska menee alas ja pysyy alhaalla ilman turvottamistakin :) Ekalla kerralla kun näin tehtiin sai Jaskalle pari kertaa huomauttaa jotta pureskele koira pureskele, älä vaan niele ;D
Kerralla kipponsa tyhjentää, ei jätä ns pahan päivän varalle mitään.

Maanantai

Aamulenkillä ihan normaalia koiramaista toimintaa. Ei kommelluksia eikä epäkoiramaista käytöstä. ;)
Päivälla ulkoilivat kolmen hengen voimin sen jälkeen kun Venla tuli koulusta.
Tuolla rannassa piti pelätä talviteloilla olevaa venettä, murista sille... äärrr ärrr!
Vieressä ollut pressukin sai osansa.. sitä piti purra. Se ei kylläkään ollut mitenkään paha, muuten vaan ilmeisesti piti riehua.
Metsien kepit ei taas ollut mitään rannasta löytyneen vedessä kelluneen tukin rinnalla. Kovasti oli herättänyt hämmenystä kun sen päällä ei voinutkaan seistä... uppos peijooni!

Make ja Mella tuli käymään, olipa taas jälleen näkemisen riemua =) Ja naapurin koirat saivat vuorostaan ihmetellä täältä kuuluvaa haukuntaa.Kahvetta naaperiin ja koirapuistoa kohti. Tunnin reissu sateessa heitettiin. Palloa ja keppejä taas heitellen ja koirat toistensa perässä kirmaten, pientä painiottelua väliin. Pallon viskelyn tuoksinassa Jaska olikin nopeampi kuin Venla, vähän jäi sormet väliin. Mitään isompaa vahinkoa ei kuitenkaan sattunut, pieni kolaus näpeille. Tästäkin aiheesta likat sai keskenään kiistelyn aikaiseksi.. kuka on purru ja ketä ja kuinka kovaa ja mihin..  :D
Kaikki oli ihan vaan vähän märkiä kun puistosta lähdettiin. Auton ikkunat niin umpihuurussa ettei mitää rajaa, onneks on tehokas puhallin.

Kotia kun päästiin oli tuore naapuri tulossa koirineen myöskin paikalle. Tytöt halusivat jäädä niitä tohon pihalle ihmettelemään.
Jaska ei ensin edes hiffannut niitä, istu sopivasti nurkan takana. Naapurille kerroin ett meilläkin on tässä sitte koira..
"Joo niin kuului olevan, mikä ja kuinka vanha??" Muuta en ehtiny vastaamaan kun " tollanen 2v rottis"..  Hyvinkin selkeä ilmaisu naapurilta.."yhymmm" ja kovin vino katse..  :-/ Meinas kai että nyt tuli omille fifeille lähtö. Saapa nähdä mitä tästä naapurisuhteesta vielä koituu.. No, kaikki aikanaan..

Illalla nukkumaan mennessä Jaska kävi tarkistamassa onko tytöt sängyissään ja painui itse alas koisimaan.   =)


Tiistai

Aamulenkki meni kiitettävästi, pieniä vetoyrityksiä havaittavissa. Ei tarvinnut montaa kertaa asiasta huomauttaa.
Jukka lähti aamusta käymään Hesassa hoitamassa asiota ja testin vuoksi petasi sängyn aika tiukkaan..
Sieltähän löytyi ihan selkeät todisteet takasin tultua..sängyssä oli makoiltu heti tilaisuuden tultua.

Päivällä olikin sitte ihan toinen juttu.. Ei täällä ketään Jaskaa ollu ja koiralla (kin) korvat on vain koristeet. Nimeään ei ainakaan tunnistanut eikä mitään muitakaan sanoja, oikeen Urpå ollu koko päivän. Veeraa olivat menneet koulumatkalle vastaan ja eteen tulikin aika vauhdilla kuulemma naisihminen lastenvaunujen kanssa. No nehän sitte ei miellyttäny, kimppuun piti päästä ja rähinällä. Täti säikähti melkeen vois sanoa perkeleesti ja jatkoi matkaansa entistä vauhdikkaammin. Jaska siis Urpå ei ottanut kuuleviin korviinsa ainuttakaan käskyä. Reilusti riuhtasemalla ja hihnan tosi kireälle vetämällä sai siltä kiinnostuksen vaunuja kohtaan pois.Matka eteenpäin jatkui ihan yhtä idioottimaisesti, mikään ei menny perille.

Nurtsikentän laidalta piti yrittää saada kaatunut puu mukaan ja melkein saikinensin tietty piti purra siitä kaikki oksat poikki.
Veeran kohdatessa piti murista vaikka olikin jo kaukaa Veeran tunnistanut. Idalle (Veeran kaveri) piti yrittää isotella myöskin.
Liekö sitten syy kun tytöt tuli puskan läpi.Kunnon kiskasulla taas meni edes jotain jakeluun.
Matkaa sentään pääsivät jatkamaan. No, sittenpä ohi kiiti bussi.. niistähän lähtee sellasta sihisevää ääntä toisinaan.. ilmeisestikin moinen sihinä ei miellytä, muistuttaako sitten kissan sähinää vai mikä oli mutta bussinkin perään olisi pitänyt päästä. Lienee sama oire kun sen kuorma-auton renkaissa..Eikä taaskaan korvia päässä, ainakaan kuulevia.
Pääsivät sentäs kotiin kuitenkin.

Tytöille noin muuten ei ole Jaskalla ollut mitään tarvetta isotella eikä juurikaan ole likkojen touhuja kotona noteerannu.
Saa olla rauhassa ja tytötkin saavat puuhailla omiaan. Vielä kylläkään ei olla päästy siihen tilaan täällä kotona että tytöt ottaa keskenään yhteen..kuinkahan sit suu pannaan..hmm..
Pöydästä yrittää norkoilla tytöiltä suupaloja ja hyvinki pettyneen näkösenä poistuu paikalta kun käsketään ilman suupaloja.

Iltalenkillä oliki sit taas jo Jaska mukana,  Urpå oli poistunut =) Kaikki kuultiin taas ja meni ihan hienosti.
Mikähän lie häiriötila tuo päivällä ilmennyt urpåilu.

Nyt on illan tarkistuskierros tehty tyttöjen huoneessa ja alakerta kutsuu.. Nukkumaan menoa tiedossa.